Vihreän työympäristön suunnittelu

 
 
 
 

Haastattelussa Räihä Interiorsin sisustusarkkitehdit Päivi ja Lars Räihä, jotka suunnittelivat Betolarin uudet toimitilat toimimaan kiertotaloudenmukaisesti siirrettävänä. Miksi tähän päädyttiin ja millaista oli luoda tilat kiertotalouden edelläkävijäyritykselle? Entä mikä on kahvin merkitys prosessissa?

LUE LISÄÄ ALTA

 

”Työympäristökohde oli rakennuksessa, joka sijaitsee kaavamuutosalueella Espoossa. Alueen käyttötarkoitus on muutettu nykyisestä asuinrakennuksille varatuksi. Näin ollen rakennus tullaan purkamaan vuonna 2026. Työympäristökohteen suunnittelubriiffi oli luonteeltaan uudenlainen, koska yrityksen ydinliiketoiminta on vihreässä siirtymässä, joten asiakkaalle oli ensiarvoisen tärkeätä, että tämä näkyisi toimitilojen muutoksessa.

Tavoitteena oli, että kaikki määritellyt pintamateriaalit olisivat kierrätettävissä tai helposti hyödynnettävissä uudelleen. Samoin tahtotila oli, että kaikki irtokalusteet olisivat kierrätettyjä – uudistuotantoa pyrittiin välttämään mahdollisimman pitkälle.

Suunnitelmana oli luoda joustava monitilatoimisto, joka mahdollistaisi yrityksen ja henkilöstömäärän voimakkaan kasvun. Yrityksellä ei ennestään ollut kuin näyttelytila laboratorion yhteydessä, joten näiden tilojen myötä myös luotiin Betolarille sisätilailme, jota voidaan soveltaa tulevissa toimitilahankkeissa.”

Luomoan Cabin hiljaiset tilat ja vetäytymistilat

Luomoan Cabin One ja Two -malleja Betolarin tiloissa.

 

//

Ekologisuus ja kestävän kehityksen
periaatteet ovat olleet kiinteänä
osana suunnitteluamme alusta saakka

 

K I E R T O T A L O U S K A N T A V A N A T E E M A N A


“Projektissa pyrittiin valitsemaan pintamateriaaleja, joiden valmistuksessa käytetään helposti kierrätettäviä raaka-aineita. Lisäksi tarkastelimme raaka-aineiden saatavuutta, ja valitsimme esimerkiksi vinyylilankun, joka valmistetaan risiiniöljypohjaisesta polyuretaanista raakaöljypohjaisen sijaan. Vinyylilankut myös asennettiin kelluvaksi asennusalustalle, josta ne ovat irrotettavissa ja asennettavissa uuteen paikkaan.

Ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet kiinteänä osana suunnitteluamme alusta saakka. Näin ollen olimme iloisia siitä, että asiakkaamme asetti niin korkeat tavoitearvot ekologisuuden suhteen. Uutta meille oli se, että kaikki irtokalusteet valittiin kierrätettyinä, mikä oli suunnitteluprosessina haaste. Laadukkaat kalusteet liikkuvat verkkokaupoissa nopeasti, ja niitä on rajallinen määrä.”

Cabinien sisäseinät ovat akustoivaa ja laadukasta kierrätysvillaa, ja lattiassa on mm. kierrätetyistä kalastusverkoista tehty ekologinen tekstiilimatto.

 

 P R A G M A A T T I N E N O N P A R A S T A

“Suunnittelufilosofiamme välittyy tavassa, jolla lähestymme uusia toimeksiantoja. Tavoittelemme aina tilannetta, jossa pyrimme löytämään asiakkaalle parhaimmat ratkaisut. Jos ei sellaista tunnu löytyvän ”vakiovalikoimista”, haastamme tavarantoimittajia ja tekijöitä vastaamaan haasteisiin kanssamme. Uuden tai erikoisen ratkaisun sisällyttäminen suunnitteluun ei koskaan ole itsetarkoitus, vaan muodostaa olennaisen osan isompaa kokonaisuutta. Teemme suunnittelua jalat maassa ja lähestymistapamme on hyvin pragmaattinen. Tässä projektissa kelluvaksi asennettu vinyylilankku on esimerkki tällaisesta ratkaisusta.”

 

//

Haastamme tavarantoimittajia
ja tekijöitä vastaamaan
haasteisiin kanssamme 

 

Kohteen Cabineihin valittiin aitopuuviilupinnat hiilen ja saarnen sävyssä.

 

K U N N O S T A M I S E N J A K I E R R Ä T Y K S E N V E T O V O I M A


“Meitä houkuttelisi olla osana isompaa rakennushanketta, jota lähestyttäisiin samalla tavalla kuin tämän sisustuksen suunnittelua. On järjetöntä, että käyttökelpoista rakennusmateriaalia hävitetään nykypäivän vakiintuneella tavalla. Ensin puretaan rakennus ja hävitetään betonirunko, raudoitusteräkset, julkisivut, katto,  pintamateriaalit, kiinteä sisustus, ikkunat, jne. Ja sitten tuodaan uutta neitseellistä rakennusmateriaalia saman verran tai enemmän samaan paikkaan. Norjassa ja Tanskassa kierrätetään esim. työmaiden tiilet purkamisen yhteydessä ja niitä voi ostaa uudisrakennushankkeisiin. Olisi hienoa olla suunnittelemassa rakennusta, jossa mahdollisimman suuri osa rakennusosista olisivat kierrätetyt ja kunnostetut. Se voisi samalla tuoda uutta ulottuvuutta rakennuksen ilmeeseen ja luonteeseen. Hyvässä suunnittelussa vanhaa ja olemassa olevaa pyritään säilyttämään ja siihen myös määräyksillä yhä enemmän ohjataan.

Toimitilakiinteistöjä tuntuu olevan tyhjillään enemmän kuin koskaan. Varsinkin alueilla, jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet ”hohtonsa”. Tästä syystä muuntorakentamista täytyisi tarkastella laajemmin kuin yksittäisen kiinteistön osalta. Mitä vetovoimatekijöitä alueelle olisi löydettävissä? Minkälaiselle toiminnalle alueella on parhaimmat edellytykset? Suurimmat haasteet liittynevät kiinteistöihin, jotka on rakennettu yksinomaan yhtä käyttötarkoitusta ajatellen ja kustannustehokkuus edellä. Vanhentuneen esim. 1980-luvun jonkun kehätien varrella olevan toimistokorttelin muuntaminen vehreäksi ja eläväksi asuinkortteliksi, johon sisällytetään paljon paikallisia palveluita ja muita vetovoimatekijöitä, voisi olla mielenkiintoinen haaste.”

Hiljaiset tilat ovat modulaarisia, joten ne voidaan siirtää helposti tilasta tai rakennuksesta toiseen.

 

T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö J E N M U R R O S J A T U L E V A I S U U S

“Jokainen yritys, joka on suunnittelemassa muuttoa, taistelee samojen haasteiden kanssa: Miten mitoittaa tulevat tilat toimiviksi? Miten saada työntekijät takaisin toimistolle? Miten luoda ja ylläpitää yrityskulttuuria hybriditoimistossa?

//

Työkulttuurin muutos vaatii
kaikilta paljon, mutta samalla
antaa mahdollisuuksia
ajatella asioita uudelleen

Elämme juuri nyt jonkinlaisessa välivaiheessa, joka kestänee vain lyhyen aikaa, ennen kuin ratkaisumallit vakiintuvat. Muutosjohtamista tarvitaan aikaisempaa paljon enemmän, koska uusien ratkaisujen omaksuminen ja jalkauttaminen työntekijöille on ratkaisevassa asemassa toimivien työympäristöjen luomisessa. Ellei tiloja oteta käyttöön suunnitellulla tavalla, johtaa se auttamatta ylivoimaisiin haasteisiin. Muuntojoustavilla ratkaisuilla ja tiloilla voidaan toki joustavuutta rakentaa suunnitelmiin, mutta muutostarpeitakaan ei voi todeta ilman onnistunutta käyttöönottoa.

Tilojen mitoitus ja työpisteiden lukumäärien asettaminen on samaan aikaan eniten tilasuunnittelua määritteleviä lähtötietoja, kuin suurimpia haasteita nykyhetkessä. Työn tekeminen on jo nyt hyvin liikkuvaa ja paikasta riippumatonta.”

Cabin-tilat on mahdollista kalustaa monella eri tavalla, jolloin myös niiden käyttöä voidaan muunnella tarpeen mukaan.

 

 L Ä S N Ä O L O N P A L U U

“Elämme yksilön etuoikeuksien aikakautta, joka on täytetty häiriötekijöillä. Ajatellaan ettei aika riitä, samaan aikaan, kun ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa kuin koskaan aikaisemmin. Sosiaalinen elämä on siirtynyt pitkälti alustariippuvaiseksi ja aikasidonnaiseksi – milloin kävit viimeksi koputtelemassa ystävän ovea spontaanisti?

Kun tavataan ja ollaan yhdessä, on häiriötekijöitä yleensä niin paljon, ettei kukaan ole tilanteessa varsinaisesti läsnä. Sen aistii ja tuntee varsinkin jälkikäteen, kun yhteisesti koetut asiat eivät olekaan jaettuja kokemuksia, vaan jokainen mieltää tilanteen vain omasta näkökulmastaan. Haluaisimmekin tuoda tähän aikaan ja ihmisten elämään enemmän toisten kunnioitusta ja läsnäoloa.”

 

 K A H V I R Y T M I T T Ä Ä T Y Ö P Ä I V Ä Ä J A L U O M U I S T O J A

Räihä Interiors tunnetaan kahvientusiasmistaan. Miten suunnittelijoiden kahvikupillinen syntyy? 

“Luottokahvimme on jo melkein vuosikymmenen ajan ollut Arvid Nordqvistin Giusto-espressokahvi papuina (alusta saakka luomu, hiilijalanjälki kompensoitu ja reilun kaupan kahvi, jota saa lähikaupasta). Sitä Päivi juo kolme kertaa päivässä ja Lasse kaksi.

P Ä I V I : Opin kahden viikon aikana juomaan ”väkisin” espressokahvia Italiassa, kielimuurista johtuen, kun perheissä suvun vanhimmat rouvat toivat kupin espressoa leveästi hymyillen.  Kun saavuin takaisin Suomeen ja tilasin elämäni ensimmäisen espresson laadukkaassa kahvilassa, hämmästyin kuinka erilaiselta se voikaan maistua – valitettavasti pettymys oli suuri.

L A S S E : Valaistusmessujen aikaan oli italialaisen valaisinvalmistajan messuosastolla barista, joka löi minut ällikällä. Siihen mennessä en ollut ymmärtänyt, miksi espressokoneessa tarvitaan useita ”kahvoja”. Hän loihti isolle seurueelle kahvitilauksia kuin liukuhihnalla. Ottaen jatkuvasti vastaan uusia tilauksia samaan aikaan kun valmisti edellisiä – jokainen sai toivomansa uskomattoman lyhyessä ajassa.”


 

K A H V I R Ä I H Ä N T A P A A N

17 g kahvia (kahdelle) jauhetaan käsin myllyssä,
puristetaan melko voimakkaasi siivilään ja
valutetaan espressokeittimessä n. 25-30 sekuntia.

Maito vaahdotetaan höyrystimellä ja valutetaan kahvin päälle
yrittäen ”latte artia”, joka valitettavan harvoin onnistuu.

 
 
 

Cabinin sisäseinät tyylikkäässä tummanvihreän sävyssä.

 
 
 

Betolar on  vuonna 2016 perustettu kotimainen materiaaliteknologian edelläkävijäyritys, joka korvaa betonin raaka-aineena käytettävän sementin sivuvirtapohjaisella geopolymeerimateriaalilla. Yritys auttaa rakennusteollisuutta pienentämään merkittävästi CO-päästöjä, vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja saavuttamaan ilmastotavoitteet käytännössä. Tällä hetkellä Betolarin Geoprime®-tuotteita on saatavilla elementti-, maisemointi- ja infrarakentamiseen.

Räihä Interiorsin suunnittelemaan kohteeseen toteutettiin Luomoan modulaarisia, hiljaisia Cabin-tiloja, joissa on aitopuuviilupinnat, uusiovillakankainen sisus ja kierrätysmateriaalista valmistettu tekstiilimatto.

 
 

Teksti: Räihä Interiors ja Luomoa
Kuvat: Luomoa